Järven kimallusta ja tupasvillojen hohtoa Tiilikalla

Kypsään ikään ehtineen miehen pakollinen aamuyön pissatarve ajaa ulos teltan ja makuupussin lämmöstä. Ja hyvä niin - muuten jäisi monet herkät hetket luonnossa kokematta. Tiilikkajärvi on tyven. Usva leijailee järven pinnassa. Pikkukuovi kimittää suolla. Riekko yhtyy aamuyön kuoroon naurullaan. Maaginen tunnelma.

Tiilikkajärven kansallispuisto Pohjois-Savon koilliskolkassa on savolaisjuuriselle järvi-ihmiselle mieluinen kohde, jossa olen retkeillyt nuorena luonnonystävänä jo silloin kun se ei ollut vielä kansallispuisto. Kansallispuistostatuksen se sai v. 1982. Puisto suojelee arvokasta järvi-, suo- ja harjuluontoa.

Rauhan rannat

Saavuin Tiilikkajärvelle kunnallisvaali-iltana. Ravakka tuuli piti itikat loitolla. Aurinko helotti, suovillat hohtivat valkoisenaan soilla. Kaunista. Rinnassa läikähti onnen tunne, näin on hyvä, luontoyhteyteen kuulun.

Venäjänhiekalla laineet löivät rantaan. Kirkasta vettä ja laaja hietikko harjuisen niemekkeen reunalla. Ei muuta kuin leiri pystyyn ja iltateet tulille.

Otsikko on kopioitu Luontoon.fi sivustolta ja kuvastaa Tiilikan alueen historiallista merkitystä. Järven koilliskulmalla sijaitsee silloisen Ruotsi-Suomen ja Venäjän välinen Täyssinän rauhan (1595) Ruotsin kruunulla ja Venäjän ristillä merkitty rajakivi. Pohjois-Savon toinen rajakivi sijaitsee Pisalla, jossa piipahdin paluumatkalla.

Pohjoinen ja etelä kohtaavat

Suon reunalla korviin kantautuu lyhyt "sirkkumainen" säe. Jostain selkäytimestä ja muistoista tulee mieleen pohjansirkku. Älykännykän sovellus varmistaa muistin, sehän se, pohjansirkku.

Tiilikalla selvästi näkee - ja kuulee - pohjoisen vaikutuksen. Linnustossa on monia pohjoisia lajeja, kuten pikkukuovi, pohjansirkku, harjuilla ryystävä järripeippo ja soilla harvakseltaan räkättävä riekko.

Päiväretkikohde

Vaikka sain seurakseni muutamia telttailijoita, niin Tiilikka lienee etupäässä päiväretkien kohde. Tupsahtipa yhtenä päivänä kokonainen ripariporukkakin rannalle. Päivässäkin ehtii hyvin kiertää polut (Uiton kierto 7 km, Aution kierto 3,5 km). Koko järven kiertävään rengasreittiin (18 km) saattaa jo kaivata yöpymistäkin. Kapean kannaksen ylitykseen Kalmoniemestä Pohjoisniemeen on tarjolla kaksi soutuvenettä.

Sielunmaisema

Olisi tuolla voinut pidempäänkin olla kuin kaksi yötä. Matalan rintama, joka olikin säyseämpi kuin ennustettiin, oli yllykkeenä lähteä kohti Kuopiota.

Järvi-ihmiseksi itseni luokittelevana Tiilikan kirkkaat vedet, harjut ja suot sisältävät minulle rakkaita elementtejä.

Tiilikalle pitää päästä myöhemminkin. Hyperaktiivinen käki kukkui minulle 55 elinvuotta nykyisten 56 lisäksi joten aktiivisia retkivuosiakin siinä - toivottavasti - on käydä Tiilikalla - ja muualla kauniissa koto-Suomessa.

#niinkaunisonmaa