Kurjenrahkan kansallispuistossa

Kylläpä oli taas mukava herätä kuulaaseen syysaamuun Kurjenrahkan kansallispuistossa kohtuullisesti nukutun telttayön jälkeen. Herättelijöinä hyörivät kuusien latvoissa töyhtötiaiset - lempilintuni. Kauniita ja touhukkaita töyhtöpäitä.

Edellisiltana oli tulisteltu retkikaverien seurassa. Tulilla istuessa totesi taas miten hienoa on kun on tällaisia paikkoja, kansallispuistoja, joissa Suomen luonnon eri piirteet esittäytyvät ja missä retkeilijöitä palvelevat tulipaikat puuhuoltoineen.

Retkipalveluille on yhä kasvava käyttäjäkunta. Vuonna 2015 Suomen 39:ssä kansallispuistossa oli 2,6 miljoonaa käyntikertaa. Kun lisätään vielä muut Metsähallituksen ylläpitämät retkikohteet päästään jo yli 6 miljoonaan! Kasvua oli 12 % vuoteen 2014 verrattuna. Lähipuistossa, Kurjenrahkan kansallispuistossa, kasvua oli peräti 45 % (Kävijätilastot 2015). Pääsyy oli Savojärven kiertävän rengasreitin valmistuminen.

Kurjenrahka on turkulaisten ja muiden varsinais-suomalaisten lähipuisto. Kävijöitä riittää ympäri vuoden ja etenkin kauniina loppukevään viikonloppuina voi Kurjenpesän parkkialue olla täynnä retkeilijöiden autoja.

Karut keidas- eli kohosuot ovat Kurjenrahkan ydintä. Saarekkeissa ja soiden reunoilla on paikoin vanhahkojakin metsiä, etenkin Pukkipalon aarnialue.

Itse olen liikkunut alueella suht tiiviisti 80-luvulta saakka, ympäri vuoden. Lähinnä päiväseltään, mutta viime vuosina myös muutaman retkikaverin seurassa yöretkillä, laavuilla ja teltassa yöpyen. On elämys yöpyä tähtikirkkaan taivaan alla talvisessa metsässä. Ja tottakai yöretkeen kuuluu nuotiolla istuskelu. Toivottavasti jatkossakin talouden säästöpaineissa retkipalvelut säilyvät.

#Kurjenrahkankansallispuisto #Luontohyvinvointi