Kirkkaita vesiä Tiilikkajärvellä
- Martti Komulainen
- Jul 30, 2016
- 1 min read

Upeita hiekkarantoja, kirkkaita vesiä, lakkasoita, harjumetsiä, uittohistoriaa. Rautavaaran Tiilikkajärvi on todellista salomaata.
Viimekäynnistä olikin vierähtänyt jo yli 30 vuotta! Nuorena luontokerholaisena 70-luvun lopulla aikoinaan liikuttiin Tiilikalla sekä kesällä että talvellakin. Retkeilyinfraa ei silloin ollut Venäjänhiekan yhtä nuotiopaikkaa lukuunottamatta. Kansallispuisto siitä tuli myöhemmin, v. 1982.



Maastot olivat tuttuja vaikka edelliskäynnistä oli vierähtänyt pari vuosikymmentä. Monimuotoista - sitä on Tiilikan luonto. On harjumetsiä, hienoja suoalueita. Ja itse Tiilikanjärvi, jota halkoo hiekkaharju. Etelä- ja pohjoisosan niemet miltei kohtaavat. Lyhyt salmi on kuulemma kahlattavissa jos tietää mistä menee. Metsähallituksen puistotyöntekijä kertoi että veneyhteyttä niemien väliin on ideoitu. Silloin retkeilijöitä palvelisi kunnon rengasreitti.

Sitten viimekäynnin oli paitsi puisto perustettu ja taukopaikat rakennettu, myös kävijämäärä luonnollisesti kasvanut. Ainakin näin sesonkina Venäjänhiekan teltta-alueella oli seitsemän telttaseuruetta levittäytynyt pitkin rantaa ja kankaita. Lapsiperheitäkin, varsinkin päiväseltään uintireissulla upealla hiekkarannalla. Ja hyvä niin, saavat luontokokemuksia.
Retkikokemuksia muiden kävijöiden kanssa vaihtaessa totesimme miten hienoa on kun on retkeilijöille tällaiset palvelut: puuhuolto, huussit, reitit. Ja huolto toimii. Sen vakuudeksi lähtöaamuna paikalle tuli Metsähallituksen puistotyöntekijä huussia tyhjentämään ja puita sahailemaan.



Hieman jäi harmittamaan kun samalla reissulla olisi voinut "hoitaa" myös Hiidenportin kansallispuiston Sotkamossa, siinä lähistöllä. Vielä on käymättömiä puistoja, plakkarissa lienee noin puolet 39:stä. Kansallispuistokeräily ei suorituksina, vaan uusina elämyksinä Suomen upeassa luonnossa.
Lisää tietoa Tiilikkajärven kansallispuistosta
Comments