top of page

Kansallispuistoja mä metsästän:

Lauhanvuori ja Kauhaneva-Pohjankangas

Martti Komulainen, teksti ja kuvat  © KUVAjaLUONTO.com

Julkaistu 27.7.2019

Keräilen kansallispuistoja. Aika monta on käyty, mutta monta käymättäkin: niukasti yli puoleen (22) olen tutustunut kaikkiaan 40:stä kansallispuistosta . Miksi ihmeessä? No, kansallispuistoissa näyttäytyy Suomen luonnon monet kasvot ja siellä on retkeilyinfra valmiina polkuineen, nuotiopaikkoineen ja huusseineen. Helpohko ja mielekäs tapa retkeillä ja kokea Suomen luonnon kauneus ja monimuotoisuus.

 

Viimeisen lomaviikon ohjelmassa oli "hoitaa" eteläisellä Pohjanmaalla Lauhanvuoren sekä Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistot. Kahden päivän ja yhden yön retki. Turusta ajomatkaa vajaat neljä tuntia joten päiväseltään ei ole mielekästä. Ja muutenkin kriteerini kansallispuistokeräilyssä on tutustua kulloiseenkin kohteeseen kunnolla eikä vain napata selfie opastetaulun luona.

Muinaisrantoja ja valoisia männiköitä

 

 

Yhden pysähdyksen taktiikalla Lauhanvuoren äärelle. Mutta ennen sitä vielä pullakahvit Muuurahaisen kylässä, Lauhanvuorentien alussa paikallisvoimin ylläpidetyssä viehättävässä kesäkahvilassa, josta nappasin tuoreet kartat. Myynnissä oli myös paikallistuotteita. Samalla sain infoa alueesta, jota markkinoidaan myös Unescon Geopark -alueena. Geopark esittelee muinaisen poimuvuoriston kehittymistä avaraksi suo-harjumaastoksi. 

 

Yksi vaikuttavimmista geologisista kohteista Lauhanvuoren kansallispuistossa on Kivijata (pirunpelto) eli muinaisranta, joka on muodostunut jääkauden päätyttyä sulavan jäätikön rouhiessa kallioita ja rantavoimien kasatessa aineksia vallimuodostumaksi. Muinaiset rantavallit kiertävät kehämäisesti Lauhanvuorta.

Kivijatan nelisen kilometriä kiertävän polun jälkeen illan tullessa suuntasin Spitaalijärven leiripaikalle, josta hyvin nukutun telttayön jälkeen lähdin seuraavana päivänä itse

Lauhanvuorelle. 

​Lauhanvuoren kansallispuisto

  • Perustettu: 1956

  • Pinta-ala: 22 km2

  • Sijainti: Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa: Kauhajoki, Isojoki ja Honkajoki

  • Kangasmetsiä, järviä, Kivijata

https://www.luontoon.fi/lauhanvuori

Aamupuuro.jpg
Aamupuuro.jpg

Lauhanvuoren kansallispuistosta valtaosa on valoisaa mäntykangasta. Kangasmaitikat kukkivat valtoimenaan kukkamerenä. Luontopolulla esiteltiin mm. Muinaisia rantavalleja, jotka pystyi hyvin hahmottamaan maastossa porrasmaisina tasanteina.

Lauhavuori_maitikat.jpg

Kivijata, Lauhanvuoren kansallispuisto

Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

  • Perustettu: 1982

  • Pinta-ala: 67 km2

  • Sijainti: Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa: Kauhajoki ja Karvia

  • Keidas- ja aapasoita, kangasmetsää, vanha keskiajalta periytyvä yhdystie Kyrönkankaantie

https://www.luontoon.fi/kauhaneva-pohjankangas

Aapasuon värikylläisyyttä

Pikkukuovin ääntely tervehtii Kauhanevan näkötornin liepeillä. Näkötornista avautuu upea näkymä allikoiden kirjavoimaan suomaisemaan.

 

Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistossa tavataan sekä eteläsuomalaista keidassuota eli kohosuota että myös enempi pohjoiseen Suomeen liitettävää aapasuota. Aapasuolla keskusta on laitaosia alempana ja on siksi ravinteikkaampi sen saadessa vettä ja ravinteita ympäröiviltä alueilta kun taas keidassuon keskusta on sadeveden varassa.

 

Kiersin noin 5 kilometrin Kauhalammen kierroksen. Paljon muita polkuja ei puistossa olekaan. Silti polulta ja näkötornista saa hyvän tuntuman soiseen alueeseen.

 

Kauhanevalla silmiinpistävää oli sydänkesästä ja helteestä huolimatta allikoiden rantamien värikylläisyys. Suonrantaheinikko/-saraikko säihkyi vihreyttä. Se yhdistyneenä allikoihin ja puustoisiin jänteisiin hiveli ainakin minun silmiäni, soiden ystävä kun olen.

 

Vaikkakin pienehkö ja polkuverkostoltaan vaatimaton kansallispuisto, on Kauhanevan-Pohjankankaan puisto ehdottomasti tutustumisen ja käymisen arvoinen. Puiston läpi kulkee myös vanha keskiajalta periytyvä Kyrönkankaan yhteystie Hämeenlinnan ja Vaasan välillä.

Kauhaneva2.jpg
Kauhaneva_näkötorni.jpg

Kauhanevan näkötorni vankkaa pohjalaista tekoa.

 - Amicus naturae -

bottom of page